Pikkuinen ahdistuksenpoikanen pukkaa. Lähinnä tylsyydestä varmaan. Kauhee hinku ois päästä jonnekin liikkeelle mut tuntuu et oon jumissa täällä. Ois kiva päästä lomille sinne Espooseen. Kauhee ikävä äitiä ja kattia.

Mut juu, kai tää tästä paremmaksi muuttuu kunhan keksin jotain tekemistä. Nyt ei tuu oikein mitään fiksua tekstiäkään ulos. Tai en mä tiedä tulisikohan jos yrittäisin kovempaa. Toisaalta, mulla on se periaate kirjoittamisessa että väkisin vääntämällä ei tuu lasta eikä paskaa.