Mä tärisen. Haluaisin kääriytyä lämpimään vilttiin mutta lähellä ei oo mitään tarpeeks pehmeetä ja mukavaa. Hörpin Fanta zeroa kuin viimeistä päivää, kuin hukuttaakseni mun vatsan tuskanhuudot. Oon syönyt tänään liikaa, siksi mun vatsa on niin sekaisin. 884 kaloria. Ja kuluttanutkin oon vaan parisataa. Oon ihan naurettava. Vaa'an lukemakin junnaa samassa luvussa jo neljättä päivää. Hermohan tässä vittu menee.

Aattelin mennä keittään kahvia ihan kohta, kunhan toi meno tossa yhteisessä olkkarissa vähän rauhottuis. Oon tosiaan osastolla. Täällä mun on pakko jaksaa muita ihmisiä, pakko sosialisoida, pakko osallistua työpajoihin ja kaikkeen muuhunkin. Mutta täällä kukaan ei tiedä mun syömisongelmista. Vaan itsetuhosuudesta ja alkoholismista. Eli saan ihan rauhassa syödä vaan neljäsosan mun lautasella olevasta safkasta, käydä lenkillä ja kuntosalilla, ja jos tarve tulee niin käydä suihkussa tai vessassa oksentamassa. Mua ei vahdita täällä kovin tarkasti, mutta päiväohjelmasta ollaan kyllä tarkkoja.