Blogiarkisto

Lukijat

Sisällön tarjoaa Blogger.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
Olin ennen se tyttö
jonka käsivarsi oli täynnä märkiviä haavoja
joka vihasi peilikuvaansa
joka etsi elämän tarkoitusta
viinapullon pohjalta.

Inhosin itseäni
niin syvästi
että se sattui 
fyysisestikin
Ja mä luulin että halusinkin kärsiä
että mä ansaitsin sen

Mutta todellisuudessa
mä olin vain eksynyt ja neuvoton
en tiennyt missä mun paikka on
ja mikä sai aikaan sen
että olin niin onneton

Tahdoin jonkun
joka olis avannut solmut mun puolesta
olin kädetön
siivetön

Palliton paska.

Mutta nyt mulla on siivet
ja tiedän
ne ei oo vielä kovin vahvat
mutta mä treenaan rankasti
ja puhallan tuulta purjeisiin
oikein hurrikaanin saatana.

Mä en aio pysähtyä
En kyniä itse siipiäni
Mun ei enää tarvitse.

2 kommenttia:

Anonymous kirjoitti...

Musta on hienoa, että olet vihdoin ymmärtänyt sen, ettei kukaan muu voi sua sun puolesta parantaa. Mä nyt olen jonkin aikaa sun blogeja seurannut ja tunnen sut kyllä oikeastakin elämästä (pysyn silti mielummin anonyyminä), ja huomasin sen, että aiemmin kaipasit jotakuta pelastamaan sut. Muttei kukaan sua voi pelastaa, ellet itse halua pelastua, ellet itse pelasta itseäsi. Joten nyt voit oikeesti taputtaa ittees olkapäälle ja sanoa että good job, nyt oot ottanu ison askeleen eteenpäin.
Parantuminen ja hyvä olo lähtee aina itestänsä, siitä että ymmärtää, ettei se sairaus kuulu sun elämään, ettei se anna sulle mitään. Siitä, että haluat ja yrität aktiivisesti itse parantua.
Hyvä Niina. Muista silti, että sulla on niitä ihmisiä, jotka sua tukevat, ja ettei sun tarvitse kuitenkaan ypöyksin sen masennuksen kanssa kamppailla. Sä saat kyllä apua ja tarvitsetkin sitä, mutta sä oot nyt se ratkaisun ja parantumisen avain, ilman sua ja sun panostustas et pääse ikinä pois masennuksesta ja syömishäiriöstä.
Tsemppiä!

Caillte kirjoitti...

Kiitos kauheasti kommentista. <3 Nyt kyllä jäi ihan mielettömästi kaivamaan kuka sä olet. :D
Kyllä mä selviän tässä. Läheisiä voi kyllä käyttää kävelykeppinä aina toisinaan mutta en saa olettaa että ne olisi autoja. You get what I mean? :P
Ihan totta kyllä ettei siitä pääse mihinkään jos ei itse oikeasti halua, mutta uskon myös että jossain vaiheessa ei vaan ole valmis siihen. Joskus se sitten kalahtaa kalloon (tai voi vaatia parikin kalahdusta) että perkele, näinhän tää homma menee, ja sitten vetää itsensä ylös sieltä suosta positiivisien kokemustenn voimin. :)

The sorting hat says that I belong in Hufflepuff!

Said Hufflepuff, "I'll teach the lot, and treat them just the same."

Hufflepuff students are friendly, fair-minded, modest, and hard-working. A well-known member was Cedric Diggory, who represented Hogwarts in the most recent Triwizard Tournament.

 


Take the most scientific Harry Potter Quiz ever created.

Get Sorted Now!

About Me

Oma kuva
Näkymätön Ninni
20v, diagnoosina epävakaa persoonallisuushäiriö. Perus ikiteini Hyvinkäältä, harrastuksina kuvataide ja armoton blogittaminen. Rakastan kissoja, musiikkia ja läheisiäni joita ilman en olisi nyt tässä. Olen uskonnoltani Wicca ja ylpeä siitä.
Tarkastele profiilia