En syö ennen kuin äiti tulee kotiin. Ja senkin jälkeen vain vihanneskeittoa (32kcal/100g) ja ehkä yhden omenan (n.70kcal).  Tänään minä olen kontrollissa, tänään on minun päiväni. Otan askeleen kohti unelmaani ja hymyilen. Hymyilen aidosti. Pystyn siihen vain kun vatsani on tyhjä. Silloin olen voimakas, itsevarma ja kaunis, enkä se säälittävä masentunut puoli-ihminen joka olen ilman tätä kaikkea. Ana pitää minut kasassa, estää minua lipsumasta huonoille teille. Epäterveille teille. Ana pitää minut hengissä.

Ei alkoholia, ei viiltelyä,ei itsemurha-ajatuksia.... Ja kun olen syömättä, minun ei tarvitse edes oksentaa. Elämäni on täydellistä.

Luen Wintergirlsia ja olen jälleen thinspiroitunut. Eilisen epätoivo on väistynyt.