Kyllä, vihaan itseäni. Ei, en aina. Kyllä, osaan tuntea onnistuneeni jossain. Joskus.

Juuri nyt vihaan itseäni kenties ihan typerästä syystä. Söin eilen 1000kcal ja aamupaino oli noussut 400g. Olen melko varma että se on ihan vain nestettä ja sitä ruokapainoa koska ei nyt tuollaisestakaan määrästä pitäisi kauheasti rasvaa kertyä - ei ainakaan näin nopeasti. Ja kun se oli tosiaan suurimmaksi osaksi vihanneksia ja proteiinia.

Keksin milloin mitä typerimpiä syitä olla vihainen itselleni. Oli se sitten pieleen menneet meikit tai juurikin edellämainittu syöminen. Ylireagoin aina tuollaisiin asioihin, tunnen olevani täysin epäonnistunut ihminen. Ja vastaavasti, kun jokin on mennyt hyvin, koen olevani voittamaton. Se tekee seuraavasta epäonnistumisesta aina edellisestä ikävämmän tuntuisen.

Olisi mukavaa päästä tästä syyllisyydentunteesta eroon. Olisi mukavaa olla joskus normaali ja iloinen ihminen eikä tällainen ailahteleva kummajainen. Mutta se ei taida tulla toteen vielä moneen vuoteen.