Tihkusade sumentaa näköni,
navakka tuuli läpäisee flanellipuseroni ja villamyssyni.
Katson lehtisadetta ja huomaan innostuvani reissusta
josta oletin tulevan yhtä piinaa.
Joka kuukausi toistuvat kivutkaan eivät tunnu niin pahalta ulkoilmassa.
Frisbee lentää väärään suuntaan
nauran itselleni
naakka säikähtää kovaa ääntä.
Tieltä kuuluu tasainen ääni
klip klop
kun joku taluttaa siellä hevosta ja koiraa.
Järvi tyrskyää niin että se näyttää mereltä.
Sadevesi ja tuulenpuuskat
kantavat huoleni pois,
ja sydämeni on jälleen kevyt.

Edes hetken verran.

Kun tulen sisään
kuuluu tuttu ääni
"Selvisit hengissä"
"Joo", vastaan virnistäen.
Mieleni tekee lämmintä maitoa ja suolatikkuja.

Anan ja nälänkin äänet ovat taas hetkeksi hiljentyneet.