On ollut elävä olo.
Aamulla tahdoin niin kovasti viillellä ja itkeä. Rintaa puristi enkä osannut keskittyä mihinkään. Kaikki helpotti kun lähdin lenkille. Hymyilin ja nauroin muiden kommenteille mun hännästä, pistin kovan kovaa vastaan. Kannan sen ylpeänä.
Lenkillä ollessani pysähdyin sillalle. Katsoin mutaista vettä ja syksyisiä puita ja kuvittelin hetken että lensin kun katselin kaiteen yli. Jalkani irtautuivat maasta ja liisin hetken joen yllä, vapaana huolistani, irlantilaisten sävelien kannattelemana.

Illalla iskin silmäni tähän mennessä hintansa puolesta ja minulle sopivimman asunnon pitkään aikaan, ja toivon että pääsen muuttamaan siihen. Netistä löytyi myös kolme käyttämättömänä ihan sikakallista kirjaa pilkkahintaan. Mahtavaa. <3

Eli siis, hieno päivä.