Se, kun sanon että olen ihmissusi on ihan puhtaasti henkinen juttu. En muutu täysikuulla sudeksi tai mitään muutakaan kauhuelokuvista tempaistua soopaa. Tunnen vaan mieletöntä yhteenkuuluvuutta susien kanssa ja mulla on tiettyjä susimaisia piirteitä (helvetin herkkä hajuaisti ja kuulo, mutta lähinnä silloin kun oikein keskityn, plus joskus esim. säikähtäessäni saatan reagoida vaistomaisesti kuin koiraeläin). HALUAISIN olla fyysisesti vahva, kuten ihmissudet kuvataan kirjallisuudessa ja elokuvissa, ja tähtäänkin siihen että treenaan pitkäjänteisesti ja muuta. Pystyn myös halutessani (lähinnä unissani ja meditoidessani) irtautumaan ruumiistani, jolloin henkeni muuttuu sudeksi ja pääsen liikkumaan vapaasti henkimaailman puolella. Uskon siihen että näkemämme maailma on vain yksi monista tasoista.

En tuomitse muiden uskomuksia tai näkemyksiä, vaan uskon, että jokaiselle on se oma oikea polkunsa. Jos uskoo taivaaseen ja helvettiin, so be it. Jälleensyntymä, fine with me.
Ihan oikeasti, miksi vain yhden uskontokunnan pitäisi olla oikeassa.
Loppujen lopuksi uskon myös, että kaikki jumalattaret ovat yksi ja sama, ja kaikki jumalat ovat yksi ja sama. Maskuliinista ja feminiinista puolta tarvitaan molempia. Sekä sitten sitä neutraalia energiaa, joka ei välttämättä ole jumalallista, vaan jotain vielä astetta ylempää jota ihmismieli ei pysty käsittelemään vaikka kuinka yrittäisi.

Voi kuulostaa ihan vitun trippiseltä tää meikäläisen ajatuksenjuoksu mutta näin mä olen nähnyt asiat pienestä pitäen.