Ruokavamma meinaa taas nostaa päätään. On tullut ahmittua ja oksennettua välillä ja muutenkin syötyä miten sattuu ja liikunta on taas jäänyt vähemmälle ja sen takia on kauhee morkkis ja läskiahdistus päällä. Pitäis vaan saada ittensä liikkeelle eikä jäädä vellomaan siinä pahassa olossa mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Just nyt mua itkettää ja oksettaa ja ahdistaa ihan sikana. Tuntuu että kaikki menee pieleen. Pääsen muuttamaankin aikaisintaan joulukuun alussa, eli vaikeuttaa vissiin pikkuisen kämpän hakua toi kuukauden irtisanomisaika... Ja just kun löytyi ihana asunto niin isännöitsijä ei vastaa puhelimeen kun olis kyseltävää oisko se mahdollista pitää vapaana siihen joulukuun alkuun asti vaikka.

Kunpa osaisin itkeä. Mut kun ei, ei ja ei. Eihän semmoinen tuu kuuloonkaan.

Oon vaan niin saatanan peloissani siitä että mokaan taas kaiken.

Mikä perfektionisti, missä?